VS
Sotkamo - Seinäjoki
TÄNÄÄN klo 17:30
Hiukan pesäpallostadion

Jere Vikström loi nahkansa pesäpalloilijana

Jere Vikström ajoi itsensä kaksi vuotta sitten ylirasitustilaan ja loi sen jälkeen nahkansa urheilijana ja pesäpalloilijana. Nyt hän palaa kotikentälleen Jymy-paidassa isossa roolissa.

Helmikuussa 2015 seinä tuli vastaan. Kiteen Palloon Sotkamon Jymystä siirtynyt, pedanttina harjoittelijana tunnettu Jere Vikström oli ajanut itsensä urheilun, töiden ja opiskelun kautta ylirasitustilaan. Kauteen Jere lähti pelaamaan muun joukkueen tavoin, mutta vastoinkäymiset eivät loppuneet siihen.

– Pystyin silloin keväällä pelaamaan, mutta juhannuksena iski kuume ja kun pelasin sairaana, niin mulla nousi keuhkopussiin nestettä ja kroppaan syntyi tulehdustiloja. Se oli sitten jo vakavampi juttu, Jere muistelee.

– Loppukesästä kävin muutaman pelin jokerina läpsyttelemässä, mutta olin sillä kaudella varmasti huonokuntoisin superpesispelaaja ikinä. Se oli järkyttävää, kun pesänväliä yritti juosta, eikä päässyt mihinkään. En pystynyt lyömäänkään, Jere muistelee nyt jo hieman huvittuneena.

Tähän tilaan oli ajauduttu kohtuuttomiin mittasuhteisiin nousseen treenaamisen ja stressaamisen kautta. Elämä pyöri pesäpallon ympärillä eikä muuta oikeastaan ollutkaan. Pesistä elettiin ja hengitettiin. Nuori mies tajusi, että ajatusmallin oli muututtava.

– Muistan ne loppukauden pelit kun ajattelin, että minkä takia tästä pesäpallosta pitää stressata. Rupesin pienenä pelaamaan pesistä, koska se oli hauska peli ja mietin, että mihin se kaikki hauskuus ja ilo on tästä jäänyt. Se oli itselle se ahaa-elämys. Rupesin nauttimaan enemmän pelistä, tuli kentällä turpaan tai ei.

– Vastoinkäymisten jälkeen oppi, ettei ollut muuta vaihtoehtoa kuin joko lyödä pelihommat pakettiin tai sitten ruveta ajattelemaan pikku hiljaa löysemmin tämän lajin suhteen.

Kärkimiehet Jere Vikström (vasemmalla) ja Niko Korhonen pohtivat ulkopelin saloja kotiavausta edeltävänä iltana.

Kesä 2016 vierähti Oulun Lipon paidassa. Peli-ilonsa jälleen löytänyt Jere huomasi kehittyvänsä pelaajana. Vielä Kiteen aikoihin puhtaaksi kärkimieheksi mielletylle Vikströmille oli tullut eteen jo kesällä 2015 joitain vaihtotilanteita, mutta Oulussa hänestä muovautui 1-tilanteen päävaihtaja. Kärkenä Lipossa hänen edessään pelasi niin ikään täksi kaudeksi Sotkamoon palannut Saku Hakkarainen.

– Rooli muuttui tässä muutaman vuoden aikana. Minut miellettiin täällä ihan puhtaaksi kärkimieheksi ja ajoin itsenikin siihen miinaan. Harjoittelu oli yksipuolista sisäpelin suhteen, vaikka junnuvuosina monipuolisuus olikin se vahvuus, Jere kertoo.

– Löysin sen oman monipuolisuuden jälleen ja huomasin, että ne samat lyönnit mitkä toimivat juniorisarjoissa, käyvät myös täällä.

Jere kuvailee itseään englanninkielisellä termillä ”Late bloomer”, jollaiseksi kutsutaan henkilöä, jonka taidot ja kapasiteetti puhkeavat kukkaan muita myöhemmin.

– Kun miettii, että mitä kautta on tähän Superpesikseen noussut, niin kyllä vahvuudet ovat olleet siellä kestävyysurheilun puolella. Uusien lyöntien oppimiseen on pitänyt tehdä isosti ja pitkäjänteisesti töitä. Huomaan sen esimerkiksi pystymailalyönnistä, että kun se on aikaisempina vuosina heitellyt, niin nyt alkaa näkyä vasta ne toistomäärät.

Jere Vikström tuulettamassa juoksua Hiukassa elokuussa 2014.

Tiistai-iltana Jere juoksee Jymy-paita päällään päätyovista Hiukan stadionille sisään ensimmäistä kertaa sitten syyskuun 2014. Edessä on jälleen uusi harppaus. Kun viime kesänä osoitettiin rahkeiden riittävän Superpesiksessä 1-kärkeen, on sama tehtävä vielä kasvattajaseurassa. Sisäpelin lisäksi rooli on myös ulkopelissä suuri, varsinkin kun viime vuosien johtavat ulkopelaajat Immo Rautiainen ja Antti Hartikainen ovat toistaiseksi sivussa.

– Tiedostan, että kaikki eivät pääse siihen tilanteeseen, että urallaan pääsisi edes toimimaan tällaisessä organisaatiossa ja ympäristössä, näin menestyneessä poppoossa. Nyt sitä yrittää vaan jokaisesta hetkestä ottaa irti kaiken, minkä pystyy.

Kolmen pelatun ottelun jälkeen Vikström johtaa etenijätilastoa 12 tuodulla juoksulla. Kärkilyöntejä on kertynyt 22 kappaletta onnistumisprosentin ollessa tilkan vajaa 79.

– En ole ottanut isompaa stressiä siitä, että nyt ollaan isossa roolissa ja pitäisi onnistua. Nautin pelaamisesta. Olen tehnyt paljon töitä ja uskon, että se työmäärä riittää. Ja jos ei riitä, niin ei riitä. Senhän takia tätä lopulta tehdään, että on hauskaa.

Olipa hienosti sanottu.

Sotkamon Jymy saa vastaansa Koskenkorvan Urheilijat kauden kotiavauksessa Hiukassa tiistaina 23.5. klo 18. Sata ensimmäistä Veikkauskortin omistajaa sisään kaksi yhden hinnalla!

Teksti: Antti Haapasalo
Kuvat: Antti Haapasalo, Janne Kuronen