Aapo Komulaisen ura jatkuu toisaalla
Sotkamon Jymyssä kolme Suomen mestaruutta voittanut, ja kahtena peräkkäisenä vuotena joukkueen kapteenina Poikaa nostanut Aapo Komulainen jatkaa uraansa toisaalla. Kiitos Aapo yhteisistä, menestyksekkäistä vuosista!
Alla Aapo Komulaisen kattavat terveiset Jymy-yhteisölle.
Kun aika on.
Ja tällä kertaa se aika on nyt. 16 vuoden matka Jymy-paita päällä on tullut ainakin tältä erää päätökseen ja on aika avata ajatuksia ja kiittää osallisia.
Sanat tai tarinat ei riitä kuvaamaan sitä ylpeyttä ja kunniaa mitä sain kokea edustaessani yhtä Suomen hienointa urheiluseuraa. Ja vieläpä kutsua sitä kasvattajaseurakseni ja täten kasvaa yhteisöön osalliseksi jo syli-ikäisestä. Paljon halusin ja paljon vaadin mutta huomattavasti enemmän sain. Ja uskon että jonkin verran pystyin myös antamaan.
Kiitos kaikille joukkuekavereille. Oli mahtavaa tutustua ja ystävystyä vuosi vuodelta erilaisiin, mielenkiintoisiin mutta ennenkaikkea voitontahtoisiin ja välittäviin urheilijoihin. Ja samalla taistella logolle samojen lapsuudenystävien kanssa, joiden kanssa ollaan kuljettu junioriputki aina kuularingin peleistä lähtien. Käteen jäi läjäpäin hyviä ystäviä ja mahtavia tyyppejä, ja tätä pidän saavutuksista suurimpana.
Kiitos kaikki koutsit, staffi ja koko muu seuran väki. Pelaajana sain kaiken avun ja tiedon mitä osasin kysyä. Ja paljon sen päälle. Ihmisenä sain kuitenkin vielä enemmän ja ilman teidän apua olisi mies ollut melko mutkalla monta monituista kertaa. Nyt Teidän ansiosta päällisin puolin suorana kappaleena tallaamassa polkuja eteenpäin. Pelkkää hyvää sanottavaa, kiitos huolehdinnastanne ja opeistanne.
Jymyfanit ja koko yhteisö. Teidän edessänne pelaaminen on varmasti monen pesäpallojunnun unelma. Ja niin oli minunkin. Lopulta siitä tuli unelmien täyttymys. Suoraan sydämestä kiitos ja kumarrus kaikista yhteisistä hetkistä ja kokemuksista mitä saatiin yhdessä Hiukassa ja muualla jakaa. Myös niistä katkerista. Tukenne on aina ollut merkityksellistä ja täten arvostus jatkuu aina.
Nyt on siis aika siirtyä eteenpäin ja testata omien siipien kestävyyttä uusissa ympyröissä. Ja rinta rottingilla saa onneksi matkaa jatkaa.
Hymyillään jatkossakin.
Terveisin,
Aapo Komulainen
