Henkilökuvassa Topi Korhonen – ”haluan mittauttaa itseni”

Henkilökuvan on kirjoittanut SuperJymy Oy:lle työharjoittelun suorittanut Emmi Pakanen.

***

Sotkamon Jymyn Topi Korhonen on pientä Haapajärven ykköspesispyrähdystä lukuun ottamatta pelannut aina Sotkamossa. Pesisuralle on mahtunut monenlaisia käänteitä, onnistumisia ja myös harmituksen aiheita. Linjassa viihtyvä pelaaja ei kuitenkaan tilastovoitoista haaveile, eikä parhaimpien muistojen ja kokemusten aiheena ole voitot ja mitalit. Vaan mitä sieltä löytyykään?

Ei ihan tarkkaa muistikuvaa Korhosella ei pesiksen aloittamisesta ole. Isosisko ja serkukset kuitenkin pelasivat aikasemmin, sen myötä ulkona pelatut pihapelit ovat olleet vahvasti osana lapsuutta. Sitä kautta kipinä on syttynyt, eikä ole vieläkään sammunut. Lapsuudessa on muutenkin kaikenlainen liikkuminen ja pelaaminen kiinnostanut. Liikuttu on myös muutenkin kun juosten, sillä Korhonen muistelee, että ensimmäisen kerran 6-vuotiaana hän on päässyt isänsä kanssa kokeilemaan isoveljen Honda Monkeyllä ajamista. Sen jälkeen isä saikin juosta perässä milloin missäkin pusikossa ja ryteikössä.

Vanhempana D-ikäisenä Korhonen pääsi mukaan C-ikäisten valtakunnalliselle leirille, joka oli hänelle huikea kokemus nuorena. Leiriltä tarttui mukaan myös mestaruus, ja kyseinen saavutus oli Korhoselle ensimmäinen juniorileirin mitali. Toinen tärkeä saavutus nuoruudesta on Sotkamon lukiosta ylioppilaaksi kirjoittaminen, sillä se ei aina ollut ihan itsestään selvää:

– Urheilupuoli meinasi puskea koulunkin yli, mutta sain hyvin tsempattua niin, että sain lakin hankittua, hän kertoo, ja myöntää, että aina kyse ei ollut edes ajanpuutteesta, vaan omasta luonteesta ja halusta urheilla. Vaikka urheiluun ja treenaamiseen on käytetty aikaa, yksi lyönti ei vaihtajan roolista pitävällä Korhosella onnistu, nimittäin ykkösrajan pomppu.

Tänä vuonna 24 vuotta täyttävällä Topilla on vyöllään jo 215 superpesisottelua, kun pudotuspelit lasketaan mukaan.

Ensimmäinen kosketus intohimoisella pelaajalla Superpesikseen oli jo kaudella 2012.

– Edellisenä iltana Kuosmasen Mikko soittaa, että tuut huomenna pelaamaan ekan Superin pelin. Voin sanoa että sinä yönä ei oikeen nuorella Topilla uni tullut, ja vähän jännitti.

Nuorena pelaajana muun joukkueen seura tuntui kokeneelta, ja jo pukukopissa oleminen tunnettujen pelaajien kanssa oli jännää. Kokemus oli kuitenkin Korhoselle hauska, ja se on jäänyt hyvänä muistona mieleen. Parhaaksi muistoksi vuosien varrelta jyrää kuitenkin kausi 2015. Pari edellistä kautta olivat haasteellisia selän ongelmien kanssa. Korhonen lähti Haapajärvelle hakemaan pelikokemusta, ja kausi alkoi hyvin.

Juhannuksen jälkeen selkä kuitenkin alkoi taas tapella, ja kun hän palasi juhannustauoksi Sokamoon, selkä jumpattiin siihen kuntoon, että Korhonen pystyi vielä pelaamaan. Kauden loppuun hän pääsikin pelaamaan Superpesistä, ja finaaleissa ensimmäisiä kertoja nuorena pelaajana ulkokentälle. Finaaleista mukaan tarttui kultamitalit, eli ”vaikeuksien kautta voittoon” pätee tässä tapauksessa loistavasti. Kauden parasta antia oli kuitenkin mahdollisuus saada kokemusta ja päästä näyttämään omia taitoja, ongelmista huolimatta.

Pesiksen lisäksi päivät täyttyvät Savonia AMK:n wellness tradenomin opinnoilla. Vaikka opinnot ja koulu ovat miellyttäneet, tulevaisuuden suunnitelmia Korhonen ei ole vielä miettinyt. Etukyykky ja yliveto ovat tällä hetkellä saliohjelman parhaimmistoa, mutta punttiksen ulkopuolella hän tykkää viettää aikaa pallopelien parissa. Vapaa-ajalla Korhosella tulee harrastettua erityisesti frisbeegolfia ja myös golfkenttä on tullut tutuksi. Urheilijalle tyypillisesti vapaa-ajan harrastuksistakin löytyy kehitettäviä osa-alueita.

– Frisbeegolfin rystyheitto on ehdottomasti heikkous.

Topi mielipuuhissaan hiekkatekonurmella: tuulettamassa omaa ja kaverin hyvää suoritusta

Haluisin vielä joskus päästä mittauttamaan itseni.

 – Topi Korhonen

Päiviin saattaa kuulua myös joukkuekavereiden kanssa olemista tai, kuten huomenna, serkkupojan Korhosen Nikon kanssa remontoimista. Illalla onkin Viaplayn katselun tai CS:n pelaamisen vuoro, riippuen siitä millä tuulella on. 

Vaikka kova treenaaminen ja pelaaminen tähtäävät aina mestaruutta kohti, pääsy ykkökeulaan näyttämään mihin pystyy, on Korhosella tulevaisuudessa tavoitteena: 

– Haluisin vielä joskus päästä mittauttamaan itseni, ja katsomaan mihin rahkeet riittää.

Tälle kaudelle tärkein tavoite on kuitenkin pysyä kunnossa, sillä pari edellistä kautta loukkaantumiset ovat hidastaneet ja olleet tiellä. Nyt Korhonen haluaa olla hyvässä asemassa auttamassa ja tukemassa joukkuetta saavuttamaan yhteisiä tavoitteita. Korhonen näkeekin itsensä paremmin joukkueurheilijana kuin yksilölajin parissa. Joukkueessa pelaamisen parhautta on kannustaminen: vaikka omia suorituksia tuulettaa ja iloitsee, myös kaverin suoritukset ansaitsevat ainakin yhtä kovat tuuletukset ja kehut. 

Kesän peleihin kurvatessa voi ottaa Korhosesta mallia, ja hankkia kesäfiilis laulamalla GG Caravanin ”On se hienoo” -biisin mukana. Muistetaan myös turvavälit, sekä auton ratissa, että kentän laidalla!

This or that?

(Bouldatut vastaukset ovat Korhosen valintoja)

Pizza vai burgeri

Kokis vai Pepsi (MAX)

Kissa vai koira

Stadi vai lande

Kesä vai talvi

Kahvi vai tee

Puhelu vai tekstari

Lenkki vai Netflix

Apple vai Android

Näpy vai pussari?

Teksti: Emmi Pakanen
Kuvat: Jami Ivanoff