Korhosen Roopen isälle isänpäivä on ihan tavallinen sunnuntai
Kimmo Korhonen vastaa perjantai-iltana puhelimeensa kotoaan ja on selkeästi hyvällä tuulella. Lieneekö sukuvika tuo hyväntuulisuus, onhan Roopekin yhtä Hangon keksiä suurimman osan ajasta. Syy puheluun on sunnuntaina edessä oleva isänpäivä, ja sen innoittamana tehtävä nettijuttu.
Kimmo lupaa vastailla kysymyksiin parhaansa mukaan, niinpä aloitamme heti perushelpolla kysymyksellä: millainen isä olet? Pienen hiljaisuuden jälkeen saan vastauksen.
– En osaa sanoa, kai se pitäisi noilta lapsilta kysyä. Toivoisin olevani harrastuksissa aina tukena oleva, ja täytyyhän se määrätty kurikin pitää.
Harrastusten noustessa puheeksi onkin hyvä keskustella vähän isän roolista Roopen pesisharrastuksessa.
– Ainahan sitä on koittanut kannustaa. Leirit ja muut kierrettiin mukana ja kotona heiteltiin aina kun poika halusi. Kovaa käskin heittää ja aina oikealle puolelle, yläkroppaan tähdäten. Siinä kohtaa kun Roope mietti kummalta puolelta löisi, sanoin että lyö siltä puolelta mikä tuntuu hyvältä.
Varsinkin tämä viimeisin neuvo on todistetusti toiminut. Roopehan oli viime vuonna ylempien pudotuspelien lyöjätilaston ykkönen saldolla 3 + 21. Kentällä tuntuu siis voitontahtoa löytyvän, siviilissä sen sijaan Roope on kuulemma kiltti poika. Aina ollut.
Kuinka Kimmo sitten on ohjeistanut Roopea isän rooliin kahden tyttären kanssa?
– En oikein mitenkään, kyllä se on semmoinen juttu että oman kantapään kautta täytyy oppia. Lapsetkin on luonteeltaan kaikki niin erilaisia.
Isoisän roolistaan Kimmo tuntuu olevan onnellinen, kuten isovanhemmat yleensäkin. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita riittää ja mikäs siinä.
Vielä loppuun kyselin Kimmolta terveisiä muille isille ja isoisille.
– Muistakaa auttaa lasten katsomisessa ja sellaisessa.
Kimmo viettää isänpäivää omien sanojensa mukaan rauhallisesti kotona, kuten normaalia sunnuntaita. Jaa-a, eihän sitä tiedä mitä isän ja Kimmo-ukin pään menoksi on suunniteltu.
Sotkamon Jymy toivottaa kaikille isille ja isoisille oikein lämpöistä ja mukavaa sunnuntaita, olette juhlanne ansainneet!
– Inga Ärnfors