Pelipäiväblogi: Ei Vampeli, vaan: Vimpeli (Päivitetty 28.6.2012 klo 15:57)
Juhannustaiat on taiottu ja tulevat heilat toivon mukaan nähty enneunissa, nyt on aika pelata taas pesäpalloa! Juhannustauolta ei sen sutjakkaamin voisikaan palata kuin pelaamalla kaksi ottelua Vimpeliä vastaan, joten nyt naatitaan!
Ihan ensimmäiseksi palataan kuitenkin ajassa taaksepäin Jymyn iholla -sarjan kahdeksannen osan tiimoilta. Tässä osassa ollaan matkalla Patttijoelle, eli viimeiseen peliin ennen juhannustaukoa. Aki Orava viihdyttää joukkuetta eräällä lastenlaululla, vaan mikähän se mahtaa olla…
Ja kun pelipäiväblogi on niin sutjakkaasti päässyt etenemään näiden pesäpalloseurojen kannatuslaulujen kanssa, niin ei lopeteta putkea tähän: Tässäpä teille Vimpelin Vedon rallatus.
Ja jos joku ihmettelee otsikkoa, on kyseessä siis esimerkki Jimi Heikkisen tavasta pelata Aliasta.
Unohtuneita pelaajia ja jokivahteja
Haapajärven pysähdyksellä syöty maittava lounas herätti jälleen muisteloita pintaan, tällä kertaa Kostissa. Ajatus palasi kesään 2005, kun Jymy oli ollut matkalla niin ikään Vimpeliin saarikentälle. Kosti oli nostettu kesken kautta farmista KPK:sta Jymyn edustukseen ja etukäteen oli sovittu, että hänet otettaisiin kyytiin bussiin matkan varrelta, Vuokatin Urheiluopistolta. Vaan kuinkas siinä kävikään?
– Aikani olin siinä odotellut ja päätin soittaa, että koskahan bussi on täällä Vuokatissa. No, pojathan olivat jo miltei Kajaanissa asti. Bussi kyllä kääntyi ja nouti minut kyytiin, mutta ilman pysähdyksiä siinä sitten hyrryteltiin Vimpeliin asti ja silti tultiin puoli tuntia myöhässä lämmittelyyn, muisteli Kosti jo selvästi huvittuneena tapahtuneesta.
Tässä vaiheessa joukkueenjohtaja Juha Hyrkäs, joka tuonakin vuonna oli ollut joukkueen mukana samoissa hommissa, yhtyi keskusteluun mukaan.
– Muistan elävästi, kuinka silloin lyöjäjokerina ollut Huotarin Mikko minulle ennen peliä totesi: ”Toivottavasti muuten Hyrrä sitten voitetaan tämä peli”, kertaili Juha hersyvästi nauraen.
Vaan eipä nuo kommellukset tuolla pelireissulla siihen jääneet. Kaudella 2005 videovastaavana toimineen Petri Lindsbergin oli määrä tuossa ottelussa istua kolmospuolen katsomossa ja viittoa etenijöille käsillään otollinen aika edetä, mikäli pallo jokeen asti eksyisi.
– Tiesihän sen miten siinä tulee käymään, 3-vahtina tuossa pelissä pelannut Kosti myhäili vieno hymynkare poskillaan.
Petrin vaatimaton persoona näet hukkui Saarikentän yleisön joukkoon, ja maltillista viittilöintiä ei erottanut fanaattisen kotiyleisön elämöinnin seasta.
Mutta miten siinä ottelussa sitten kävi? Käykäähän kurkkaamassa.
Eikun pelaamaan!
-AH